Työhyvinvointikouluttaja Nina Nurmisen luento/haastattelu

Niina Nurminen - Kuva: Jouni Harala

Kyyhkylä 20.03.-2010 Itellan työhyvinvointipäivä ”Vautsi” projekti.


Lauantaina 20.03.-2010 vietimme mielenkiintoisen ja antoisan työhyvinvointipäivän viihtyisässä Kyyhkylän kartanossa.

Tilaisuus alkoi 09.15 aamupalalla ja vapaalla seurustelun vietolla.

Paikalle oli myös jo saapunut vieraileva tähti, näyttelijä ja mm. työyhteisö hyvinvointiin perehtynyt kouluttaja, Artsense Oy:n tj. Niina Nurminen.

Alussa henkilöstökonsultti Sanna Lehikoinen avasi tilaisuuden tervetuloa toivotuksella ja lyhyellä alustuksella päivän ohjelmallisesta kulusta.

Nina Nurminen aloitti koulutusosuutensa kertomalla ensin hieman omasta työstään ja mukavalla alustuksella, jonka oli kokenut aamupäivän matkareisullaan tullessaan juna asemalta taksilla Kyyhkylään.

HETI TOIMIIN !

Niina pyysi meitä siirtämään heti alkutekijöiksi kaikki pöydät sivuun seinustan vierelle, jotta saisimme lisää tilaa käytännön esimerkkien toteuttamiseen.

Niina Nurminen puhui hetken ajan ja laittoi sitten meidät heti käytännöllisiin työharjoitteisiin, jotka olivat mukavia erilaisia harjoituksia, joissa saimme kaikki olla aktiivisina osallistujina.

Ryhmätöitä tehdessämme pystyimme paremmin havaitsemaan ja ymmärtämään erilaisia tilanteita, jotka aiheuttavat ongelmia käytännön työolosusuhteissa.

Esimerkkinä tilanne harjoituksesta mainittakoon mm. tyonantajan / tekijän vastakkaisasettelua sekä johtajan tärkeästä roolista /johtamistavasta.

Kun joutuu itse eläytymään esim. johtajan rooliin taikka johtaja työntekijän rooliin niin pystyy paremmin hahmottamaan kuvaa toisen asemasta, vaikka kyseessä onkin leikkimielinen harjoitus.

Visuaalisen kuvan syntyminen auttaa ymmärtämään asioita paremmin, miltä toisesta voisi tuntua olla ns. käskyttäjänä tai altavastaajan asemassa tai sitten vaikkapa työpaikkakiusattu.

Kahden mukavan yhdessä vietetyn tunnin kuluessa hyvin nopeasti, ehdimme kokeilla monia erilaisia harjoituksia, joissa saimme kaikki olla koko ajan mukana ja miettiä ratkaisuja tilanteiden korjaamiseen.

Niina Nurminen osaa käyttää työssään hyvin erilaisia menetelmiä. Työporukka joutuu itse tilanteiden keskelle miettimään ja ratkomaan niitä. Missään vaiheessa ei päässyt porukan mielenkiinto eikä väsymys yllättämään.

Niina Nurmisen osuuden päätyttyä ja ennen ruokailua Reijo Väisänen ojensi hänelle kukkakimpun ja kiitti häntä koulutuspäivän annista jokaisen läsnäolijan puolesta.

Iltapäivätilaisuus jatkui ruokailun jälkeen klo:13.00 Miniheky palautteella ja rentoutus osiolla. Lopuksi päivän päätteeksi nautimme iltapäiväkahvit.

Niina Nurmisen työhyvinvointiluennosta poimittua !

Työhyvinvointi koostuu useasta erilaisesta asiasta. Voisi sanoa, että kaikki osa-alueet ovat tärkeitä, mutta on joitakin sellaisia asioita, joista on ensin lähdettävä liikkelle.

Aluksi on todettava, että on kyse valinnoista. On valittava suunta johon haluaa kasvaa. Kasvaminen ei aina ole helppoa eikä nopeaa, mutta oikeasta hyvästä suunnasta on hyvä pitää kiinni. Pelkästään se, että teemme toiselle jotakin hyvää tuo hyvän mielen itselle.

ASENNE

Ensin voisi mainita ihmisen asenteesta. Jokaisen tulisi tuntea itsensä tärkeäksi ja hyödylliseksi, jota muut arvostavat. Työntekijän ja johtajan arvostus ja hyvä kohtelu ihmisenä kumminkin päin on ensiarvoisen tärkeää.

Edellä mainitut asiat tuovat henkistä turvallisuutta ja luovat luottamusta.

Arvostuksen sisältöön voisi mainita myös sen, että osaa kuunnella toista ihmistä.

Ei tyrmää ehdotuksia heti kuultuaan vaan pystyy neuvottelemaan asioista yhdessä.

Työssä emme ole yksin, vaan joudumme toimimaan yhteistyössä toistemme kanssa.

Mitä paremmin opimme tuntemaan ja ymmärtämään toisiamme sitä paremmin saamme työyhteisömme toimimaan niin, että siellä on mukavampaa olla ja työskennellä. Näin saamme paremmin myös tuloksellisuutta aikaiseksi.

TUOTTAVUUS EI YKSIN RIITÄ !

Niina Nurminen mainitsi, että uusimmat tutkimustulokset ovat osoittaneet, ettei pelkkä tulosjohtaminen ja työnteon kiristäminen olekaan yritykselle läheskään aina niin tuloksellista.

Pelkkä tulokseen tähtäävä johtaminen syö lähes aina pitemmällä tähtäimellä yrityksen voittotulosta alaspäin. Lisäksi ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella tehty tulos kostautuu useasti myös työntekijälle itselleen sairastumisena sekä samalla työtehot laskevat, mikä ei sitten olekaan enää työnantajalle niin kannattavaa.

Kaiken kiireen ja huonovointisuuden lisäksi pitäisi olla tehokas ja samalla viihtyä töissä ?

JOHTAJUUS TYÖHYVINVOINNISSA – OIKEA JOHTAMISTYYLI

Oikea johtamistyyli on myös avainasemassa työpaikoilla.

Vääränlainen johtamistyyli, jossa työntekijää kohdellaan epäoikeudenmukaisesti/väärin; alistetaan, loukataan käytöksellä taikka sanoilla saa aikaan huonovointisuutta ja työtehon laskua.

Samoin jos tieto ei kulje, työ on organisoitu huonosti tai jos esimies ei ole riittävästi läsnä sovittelemassa esimerkiksi työntekijöiden erimielisyyksiä. (Poissaoleva johtajuudesta seuraa usein se, että työntekijät alkavat ottaa valtaa omiin käsiinsä.)

Parhaat johtajat ovatkin sellaisia johtajia, jotka ovat oikeasti aidosti kiinnostuneita ihmisestä sekä työpaikan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.Sellainen, joka vaalii työyhteisöllisyyttä / ihmissuhteita, joka pystyy oikeasti arvostamaan ja kuuntelemaan ihmisiä.

Tallaiset johtajat saavat parhaita tuloksia aikaiseksi sekä tällaisiin johtajiin työntekijät pystyvät helposti luottamaan.


Lisäksi työntekijöiden ei tarvitse jatkuvasti pelätä ja kuulla kuinka huonoja he ovat tai muita vastaavia negatiivisia pelolla johtamistyyliin toteutettuja käyttäytymiskeinoja.

Työntekijät ovat vapautuneempia ja pystyvät keskittymään ja laittamaan energiansa itse työn tekoon, sen sijaan että mielessä painaisi joka hetki joku työilmapiirissä oleva epäkohta tai pelko tai epävarmuus siitä miten toimitaan.

Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että hyvät alaistaidot ovat ihan yhtä tärkeitä ja tukevat vaativaa johtamista. Jokainen on vastuussa työpaikan ilmapiiristä sekä itsensä ja toistensa hyvinvoinnista.

Johtamistapa vaikuttaa työilmapiiriin, jaksamiseen ja henkilöstön sitoutumiseen.

Voisi ajatella, että työntekijät haluavat ja pystyvät venymään tarvittaessa paljonkin, koska arvostavat ja pitävät työyhteisöstään, johtajastaan ja hänen johtamistavastaan.

Yrityksen kannalta ajateltuna parhainta ja taitavinta johtajuutta onkin sellainen, että johtaja osaa kohdella ja johtaa eri tyylisiä ihmisiä oikein.

AVOIN TYÖYHTEISÖ

Avoimessa työyhteisössä työntekijät voivat paremmin. Avoimen työyhteisön merkkejä on esimerkiksi motivoitunut työntekijä. Motivoitunut työntekijä jaksaa ja viihtyy paremmin työssään.

Työ tuntuu mielekkäältä. Työt sujuvat ja työn tuloksellisuus kasvaa.

Työntekijät pystyvät keskustelemaan kaikista asioista "hyvässä hengessä".

Työnantajan tulisi uskaltaa satsata työntekijöiden hyvinvointiin esim. järjestämällä aikaa yhteisiin vapaa ajan vietto hetkiin.

Pyritään välttämään jyrkkiä ristiriita tilanteita aiheuttavia sanomisia.

POSITIIVINEN ENERGIA

Luodaan mieluummin positiivista ajattelua.

Työpäivä olisi mukava aloittaa vaikka jollakin ystävällisellä eleellä taikka sanalla.

Se, minkälaista asennetta viestitämme muille on tärkeää. Huomioitko kaverisi ja uskallatko myös näyttää sen ?

-Pienillä asioita saadaan aikaan paljon hyvää.
-Kannustusta työtoveria - niin saat itsekin kannustusta ja hyvän mielen !


Niina Nurmisen haastattelu

Vaikka tuossa mielenkiintoisessa toiminnallisessa ”luennossasi” mainitsitkin aika paljon eri asioita, joista työhyvinvointi koostuu, niin tahtoisin vielä esittää sinulle muutaman lisäkysymyksen.

Kuinka kauan olet työskennellyt työhyvinvointi kouluttajana ja minkälaisissa yrityksissä olet käynyt luennoimassa?

V.

Perinteisen näyttelijäntyöni ohella olen kouluttanut työyhteisöissä jo 10 vuoden ajan ja saanut siihen koulutusta mm. Lontoossa. Työyhteisöt ja aiheet vaihtelevat, jonka koen suurena rikkautena. Joukossa on kaupungin virastoja, sairaaloita, kouluja, mutta myös metallialan, kaupan, vakuutusalan ja terveydenhuollon yrityksiä. Viimevuosina työhyvinvointi ja johtaminen ovat olleet kysyttyjä aiheita. Työkaluina työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämisessä käytän toiminnallisia teatterilähtöisiä menetelmiä, jotka tekevät asioita näkyväksi, antavat kokemuksen ja herättävät keskustelua. En ole konsultti enkä viihdyttäjä, vaan pyrin luomaan toiminnallisen tilan ja ajan pohtia asioita moniäänisesti yhdessä.

Mistä eri osa alueista työhyvinvointi mielestäsi koostuu ?

V.

Työhyvinvointi koostuu johtamisesta, ammattitaidosta, oman elämän hallinnasta ja yhteisöllisyydestä. Niihin liittyy useita eri asioista mm. luottamus, avoimuus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus, terveet elämäntavat, positiivinen asenne, tiedonkulku, rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen.

Työpaikoilla varmasti riittää erilaisia haasteita ja parannettavaa jatkuvasti.

Olet varmasti kuullut monenlaista palautetta ihmisiltä, mikä heidän työoloissaan eniten mättää.

Minkä tyyliset ongelmat näistä palautteista ovat keskeisimpiä, mikä suomalaisessa työtapakulttuurissa olisi mielestäsi suurimman remontin tarpeessa ?

V.

Tärkeimpiä asioita on varmaankin kiristynyt työtahti ja sitä kautta stressi ja uupuminen. Resurssien puute ja siihen tietysti liittyy se, että yrityksen fokus, se tavoitetähtäin, on usein pelkästään menojen karsimisessa ja tuloksen tavoittelussa. Näin ollen ihmisillä ei riitä aikaa kohdata toisiaan ilman työrooleja, rakentaa keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta sekä muodostaa sitä hyvää työyhteisöä. Ihmiset ovat huolissaan myös työnsä jatkumisesta ja epävarmuus tulevaisuudesta kuluttaa.

Tähän saman kysymykseen liittyy myös avoimuuden puute, esim. tieto ei kulje riittävästi, ja arvostuksiin liittyvät ongelmat, e. ihmiset kokevat, että heitä ei arvosteta eikä asioista uskalleta avoimesti keskustella. Johtaminen ja esimiestaidot joutuvat vaikeina aikoina kovalle koetukselle, samoin alaistaidot, koska jokaisella on vastuu omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista sekä siitä miten paineen alaisena toimitaan.

Isoilta muutoksilta ei säästy tänä päivänä kukaan. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat muutospaineen alla erilailla, joka puolestaan vaatii johtajalta hyvää ihmistuntemusta, läsnäoloa, kuuntelua, ymmärrystä ja tarvittaessa myös jämäkkää asioihin puuttumista. Erilaisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen hyvinäkin aikoina edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Yrityksien johtajien tulisi nähdä työyhteisön voimavarana ennen kaikkea ihmiset, oppia kuuntelemaan heidän tarpeitaan ja osallistaa keskusteluun. Liiallinen tuloskeskeisyys ei saa ihmisiä sitoutumaan työyhteisöön, vaan inhimillinen työkulttuuri, joka ottaa huomioon myös perheen, vapaa-ajan ja sosiaalisen tilan. Näissä varmaan remontti olisi tarpeen.


Mitä olet pitänyt näyttelijän työstäsi ja minkälaisia kokemuksia/elämyksiä se on sinulle antanut ?

V. Näytteleminen on parhaimmillaan koukuttavaa ja pahimmillaan raastavaa niin kuin missä tahansa työssä. Vaikka olemme lavalla vuorovaikutuksen ammattilaisia, se ei tarkoita sitä että yhteisöt ovat aina sopuisia kulisseissa.

Rakastan työtäni silloin kun koen sen merkityksellisenä, esimerkiksi että on mukana kertomassa jotakin tärkeää tarinaa, tai kun työkaverit ovat mukavia ja motivoituneita, ohjaaja luottaa porukan ammattitaitoon ja hoitaa ammattimaisesti oman tehtävänsä, luo turvallisen tilan jossa voi kokeilla ja oppia jotakin uutta.Paras kiitos ja palaute työstä tulee kuitenkin yleisöltä ja sitä vartenhan teatteria tehdään.

Teatteri on antanut mulle paljon, mutta koen että sillä on paljon annettavaa myös ihmisten arjessa. Suurimmat elämykseni olen kokenut tärkeän aiheen äärellä työyhteisön jakaessa omia tarinoitaan, jotka ovat inhimillisiä ja tunnistettavia. Ja ne tarinat ovat totta!

Olen iloinen, että olen saanut olla mukana Vautsi-projektissa.

Kiitos, Niina Nurminen sinulle hyvästä yhdessä vietetetystä työhyvinvointipäivästä ja haastattelusta.

Olet tervetullut uudestaan, milloin vaan.

toimitus Reijo Väisänen