Eduskunta päättää postilain uudistuksessa kolmen tuhannen työpaikan kohtalosta

12.4.2017


Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn liittovaltuusto vastustaa jyrkästi postinkulun hidastamista ja pakkokilpailutusta, jotka hävittäisivät Postista nopeasti 2500–3000 työpaikkaa.

Postilain valmistelussa on mukana ehdotus, jossa kirjeen kulkunopeutta esitetään hidastettavaksi niin, että kirjeet voisivat kulkea viikon suuntaansa ja postia jaettaisiin kaupungeissa vain kolmena päivänä viikossa.

Nykyisen lain mukaan esimerkiksi keskiviikkona lähetetty kirje olisi perillä perjantaina, lakimuutoksen jälkeen vasta viikon päästä seuraavan viikon tiistaina tai keskiviikkona. Tämä yleispalvelutuote on taannut kaiken muunkin postin, muun muassa sairaalakirjeiden, vastausta vaativan viranomaispostin ja lehtien kulkunopeuden.

- Kirjeen kulkunopeuden hidastamisella olisi paljon merkittävämmät vaikutukset koko postinkulkuun ja alan työpaikkoihin, kuin on tähän saakka ymmärretty. Lakimuutos tarkoittaisi lähivuosien aikana pahimmillaan 2500–3000 työpaikan katoamista Postista. Yt-neuvottelut alkaisivat välittömästi,  muistuttaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen.

Postilakiesitys asettaa myös kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja on PAUn mukaan postidirektiivin vastainen. Asuinpaikka määrittäisi uuden lain mukaan sen, saisiko postinsa kolmena vai viitenä päivänä viikossa.

- EU:n postidirektiivin mukaan yleispalveluun kuuluvat tuotteet pitää keräillä ja jakaa viitenä päivänä viikossa. Emme näe, että Suomella olisi perustetta poiketa direktiivin edellyttämästä keräily- ja jakelutiheydestä nykyistä laajemmin, Nieminen sanoo.

Pakkokilpailutuksella takaisin 1930-luvulle

Lakiesityksen mukaan Postille säädetään velvoite jakelureittien pakkokilpailutukseen niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Työntekijöiden kannalta tämä olisi täysin kohtuutonta. Se tarkoittaisi jatkuvaa epävarmuutta toimeentulosta ja postinsaajalle epäselvyyttä siitä, kuka postin missäkin jakaa.

- Pakkokilpailutus tarkoittaisi käytännössä paluuta 1930-luvulle, jolloin jakelureitit huutokaupattiin maalaiskirjeenkantajille. Sittemmin eduskunta päätti ottaa maaseudun postinjakajat normaaliin palvelussuhteeseen. Nyt halutaan palata ajassa taaksepäin.

Osoitetietojen luovutus on turvallisuusriski

Uudessa postilakiesityksessä Postin tulisi luovuttaa kilpaileville jakeluyrityksille käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi yksi yhtiön kilpailuvalteista eli kansalaisten osoitetiedot.

Osoitetietojen luovutukseen liittyy turvallisuusriski, kun kuka tahansa, joka haluaa Postin osoiterekisterin käyttöön, saisi sen jatkossa hyvin helposti. Myös niiden 84 000 suomalaisen osoitteet, jotka syystä tai toisesta ovat halunneet kieltää osoitetietojensa luovuttamisen. Ammatillisista syistä heidän joukossa on esimerkiksi poliiseja, turvallisuusviranomaisia, lastensuojelun työntekijöitä jne.

Lisätietoja: Heidi Nieminen, puheenjohtaja, puh. 050 340 3217

Päivitetty 12.4.2017 Lähdetieto PAUn sivusto