5/6 Hajaannuksen ja uudistuksen aika

17.10.2016

Postimieslehden kansikuva v.1964
Postimieslehden kansikuva v.1964
Rohkea Savonlinna. Postimieslehti v.1964.
Rohkea Savonlinna. Postimieslehti v.1964.
Nainen postissa. Postimieslehti.
Nainen postissa. Postimieslehti.

Osaston historiikki 5 osa (5/6).

5.HAJAANNUKSEN JA UUDISTUSTEN AIKA

 

Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen ja SDP:n hajaannus on monisäikeinen prosessi huipentui SDP:n vuoden 1957 ylimääräiseen puoluekokoukseen, missä Väinö Tanner voitti K. A. Fagerholmin puheenjohtajavaalissa äänin 95–94. Puoluekokouksen jälkeen oppositio aloitti oman toimintansa ja perusti Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton. Se sai vahvan aseman SAK:ssa.

Sosialidemokraattien riita heijastui ammattiyhdistysliikkeeseen sosialidemokraattien keskinäisenä valtataisteluna. Kun sovintoyritykset kariutuivat, SDP:n kannalla olleet liitot perustivat vuonna 1960 Suomen Ammattijärjestön SAJ:n.

Suurin osa VY:n jäsenliitoista irtaantui SAK:sta ja perusti SAK:n ja SAJ:n ulkopuolelle Virkamiesten Yhteisjärjestön, ns. uuden VY:n. Postimiesliitto oli uuden VY:n suurin jäsenjärjestö.

SAK:laisen ammattiyhdistysliikeen eheytymisprosessin tuloksena kesäkuussa 1969 perustettiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, jonka jäseneksi myös Postiliitto liittyi.

Postiliiton puheenjohtaja Paavo Markkola oli pitkään vahvin ehdokas SAK:n 3. puheenjohtajaksi. Hän menetti kuitenkin mahdollisuutensa hävittyään VY:n puheenjohtajuuden Veturimiesliiton Pekka Oiviolle.

Kuusikymmenluku oli nopean taloudellisen edistyksen ja sosiaalisten uudistusten aikaa.  silloin ja seuraavalla vuosikymenellä korjattiin satoa aeimpian vuosikymmeninä tehdystä työstä.

Vuosikymmenen suuriin uudistuksiin kuului viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen. Vuonna 1964 postityönantaja tunnusti lisäksi ammattiosastojen luottamusmiesten aseman.

Vuonna 1966 voimaan astui menettelytapalaki. Vuonna 1969 solmittiin ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu.

1970-luvulla  suuria asioita olivat postinumerouudistus ja lajittelukeskusten perustamiset.  Työmarkkinarintamalla vuosikymmenen uudistus oli virkaehtosopimusjärjestelmä. Postiliiton osalta seitsenkymmenluvun merkittäviä saavutuksia oli lauantaikantojen päättyminen.

VY:n lakko

Keväällä 1963 uusi VY kävi neljän viikon lakon. SAK ja maan hallitus tuomitsivat lakon, SAJ ja SDP tukivat lakkolaisia. Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi lakko pitkittyi ja sai poliittisen leiman, vaikka kyse oli palkkataistelusta.

Postimiehet olivat keskeisessä asemassa lakon läpiviemisessä. VY:n keskuslakkotoimikuntaa johti Paavo Markkola ja paikalliset lakkotoimikunnat järjestettiin Postimiesliiton organisaation kautta. Esimerkiksi Savonlinnassa lakkotoimikunta kokoontui työväentalolla Kisalinnassa ja paikallisen lakkokomitean puheenjohtajana toimi Postiliiton osaston puheenjohtaja Väinö Muhonen ja sihteerinä toinen postiljooni, Reijo Caven.

Naiset oottavat paikkansa

Postimiesliitto olisi halunnut sodan aikana postiljoonien tehtäviä hoitaneet naiset pois töistä, koska heidän koettiin heikentävän alan arvostusta. Naisia pysyi kuitenkin postiljooneina. He perustivat nelikymmenluvulla myös kaksi ammattiosastoa, joista toinen toimi Postimiesliitossa ja toinen Työläisliitossa.

Naiset hyväksyttiin postiljooneiksi vasta kuusikymmenluvulla, jolloin tasa-arvoajattelu eteni ja naiset tulivat voimakkaasti mukaan työelämään. Ensimmäisen kerran nainen valittiin liiton hallituksen vuonna 1969.Tälloin joka viides postiliittolainen oli nainen.

Postivirkamiesten puolella naisten asema on ollut vahvempi. Ensimmäisen kerran nainen valittiin Suomen Postiyhdistyksen johtoon 1908 ja toisen kerran 1923.

Arto Jokela, K-S osaston historiikki