3/6 Postimiehet SAK:n jäseniksi

19.9.2016

Osastomme kuuluu SAK:n Mikkelin seudun paikallisjärjestöön.
Kuvassa Petri Aaltola ja Jari Hyyryläinen.
Osastomme kuuluu SAK:n Mikkelin seudun paikallisjärjestöön. Kuvassa Petri Aaltola ja Jari Hyyryläinen.

Osaston historiikki 3 osa (3/6).

3.POSTIMIEHET SAK:N JÄSENIKSI, POSTIYHDISTYS HERÄÄ EDUNVALVONTAAN

Kansalaissodan jälkeen Suomen Postiljooniyhdistys erosi Ammattijärjestöstä ja pyrki yhteistyöhön työnantajan ja virkamiesten kanssa. Mikkelissä SAJ:sta erottiin 9.10.1918. Postiljoonien uudeksi keskusjärjestöksi tuli 1922 perustettu Suomen Valtionvirkailijain Keskusliitto (SVK).

Vuonna 1922 liikehdintää oli myös virkamiesten puolella, missä virkamiesten – myös postivirkamiesten – joukkoirtisanomisen uhalla painostettiin valtiota palkka-asiassa. Uhkaus auttoi, asia eteni, eikä joukkoirtisanoutumiseen tarvinnut ryhtyä.  Postiyhdistys harkitsi 1926 eroamista Suomen virkamiesyhdistysten keskusliitosta sen ponnettoman etupolitiikan takia.

Vuonna 1930 Postiljooniyhdistys muutti nimensä Suomen Postimiesliitoksi ja Postiliitoksi 1963. Suomen Postiyhdistys muutti 1949 nimensä Postivirkamiesliitoksi.

Mikkelin osaston toiminta lopahti 1929 pitkälle turhautumiseen: anomuksia oli tehty ja lupauksia saatu, mutta mitään myönteistä ei ollut tapahtunut. Ennen lopettamista osastolle oli hankittu myös viulu ja sello, ja jousikvartetti oli esiintynyt osaston kokouksissa.  Toiminta käynnistyi jälleen joulukuussa 1944.

Myös Savonlinnassa toiminta oli hiljaista 1930-luvulla. Lama ja korkea työttömyys suitsivat etupoliittisia tavoitteita. Savonlinnassakin toiminta vilkastui sotavuosien jälkeen.

Vuonna 1945 Postimiesliitto järjesti jäsenäänestyksen SAK:n jäseneksi liittymisestä. Puolesta oli 1 211 jäsentä ja vastaan 97. SAK:hon liittyi muitakin valtion työntekijäliittoja ja sen alaisuuteen perustettiin niiden yhteistyöjärjestöksi Valtionvirkailijan Yhteisjärjestö (VY).

Arto Jokela, K-S osaston historiikki