Toiminta käynnistyy 1/6 - PAU:n Kaakkois-Suomen osaston historiikin tiivistelmä

23.8.2016

Osastomme edesmennyt jäsen (jäsen vuodesta 1906 lähtien, Onni toimi osastomme sihteerinä vuosina 1917, 1944 ja 1945.) Onni Mustonen täytti 70 vuotta vuonna 1956. Postimieslehti tammi-helmikuu 1956
Osastomme edesmennyt jäsen (jäsen vuodesta 1906 lähtien, Onni toimi osastomme sihteerinä vuosina 1917, 1944 ja 1945.) Onni Mustonen täytti 70 vuotta vuonna 1956. Postimieslehti tammi-helmikuu 1956
Postimieslehden perustajat Mikkeliläissyntyinen Emil Vahlström ja Vihtori Närvänen (Postimieslehti).
Postimieslehden perustajat Mikkeliläissyntyinen Emil Vahlström ja Vihtori Närvänen (Postimieslehti).
Savonlinnassa syntynyt Viljo Paasivirta oli postimieslehden toimittaja 1907-1908 (postimieslehti).
Savonlinnassa syntynyt Viljo Paasivirta oli postimieslehden toimittaja 1907-1908 (postimieslehti).

PAUn Kaakkois- Suomen osasto ry:n 110-vuotisjuhlissa Arto Jokelan laatiman historiikin tiivistelmä ilmestyy nyt sivustollamme kuusiosaisena. Alla siitä sen ensimmäinen osa.

 

1.TOIMINTA KÄYNNISTYY

 

Palkkarakenteen muutos ja sitä seurannut ansioiden lasku oli postiljoonien ensimmäisen yhteisen etupoliittisen liikehdinnän taustalla. Tuolloin elettiin vuotta 1885, eivätkä pyrkimykset tuottaneet toivottua tulosta.

Postiljoonien osalta ammatilliseen järjestäytymiseen johtanut kehitys käynnistyi 1800-luvun lopulla. Syynä oli postin määrän ja sen seurauksena töitten voimakas kasvu.

Tilanne kärjistyi ja keväällä 1899 helsinkiläiset pitivät asian johdosta kokouksen. Se johti Suomen Postiljooniyhdistyksen perustamiseen ensimmäisessä valtakunnallisessa postiljoonikokouksessa Helsingissä 3. helmikuuta 1901. Sortokauden takia yhdistys ei voinut aloittaa toimintaansa.

Toinen valtakunnallinen postiljoonikokous pidettiin Tampereella 7.–9. tammikuuta 1906. Tätä kokousta on yleisesti pidetty Suomen Postiljooniyhdistyksen perustamiskokouksena. Kokouksen jälkeen yhdistys aloitti toimintansa ja alkoi julkaista Postimies-lehteä.

Postiljooniyhdistyksen Mikkelin osasto perustettiin 12. toukokuuta 1906. Samana päivänä perustettiin 8 muuta postiljooniyhdistyksen osastoa eri puolelle maata. Mikkelin osaston perustavassa kokouksessa oli läsnä 8 jäsentä ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kalle Piironen ja sihteeriksi Jalmari Aarnio.

Piironen ja postiljooni Vuolasvirta edustivat yhdistystä Viipurissa Postiljooniyhdistyksen ensimmäisessä vuosikokouksessa. Evästykseksi kokousta varten he saivat ajettavakseen pyhätyön poistamisen, sos.dem. puolueeseen liittymisen, postiljoonien oikeudellisen aseman parantamisen sekä Mikkelin kalleusluokan muuttamisen. Viimeksi mainittu olisi merkinnyt myös palkankorotusta.

Savonlinnan osaston toiminta käynnistyi lokakuussa 1907. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 7 postiljoonia ja puheenjohtajaksi valittiin Alexander Paasikallio.

Postin virkamiesten järjestäytymispyrkimykset alkoivat alkusyksystä 1883. Kuitenkin vasta kun pääpostitirehtööri Carl Hjalmar Lagerborg ryhtyi ajamaan yhdistysasiaa, saatiin Suomen Postiyhdistys perustettua maaliskuussa 1894. Ensimmäisessä hallituksessa oli myös yksi nainen, Rosa Paqualén.